Auringolla ja tuulella töihin

 Ostin sähköauton. 

Tapani mukaan epäilen koko sähköautoa mutta sattui hyvä hetki. Pidinhän minä pannukahvia parempana kuin suodatinkahvia enkä silti jättänyt kokeilematta kahvinkeitintä. En yhtään usko että lentokoneen painoinen peli voi pysyä ilmassa, olen silti lentänyt jonkun verran. Kaikkia tekoja ja hankintoja ei siis voi perustella ainakaan mahdottomiksi ennen kuin on kokeillut.

Laskelmilla sähköautoa voi perustella

Minulla tulee autolla ajoa päivässä noin 120km minimissään. Erittäin nuuka dieselini kuluttaa noin 4.4l/100km. Polttoainekustannukseni olisivat siis tällä hetkellä noin 12€. En tunne ketään kenellä olisi yhtä pihi ajotapa kuin minulla, voitte laittaa normaaliin kulutukseen vaikka 3€ lisää. 
Sähköautosta kokemusta on vielä vähän. Kaikki päivät kun olen sillä ajanut, ovat alkaneet pakkasella ja päättyneet lämpimään. Aamun matkan kulutus on ollut noin 17-18kWh/100 ja illan noin 13-14kWh. Keskimäärin noin 15kWh/100 (joka päivä illalla kulutus on ollut alle 15 koska lisäkilometrit tulevat lämpimään aikaan). Eli kulutukseksi arvioin sen 20 kWh/pv. 

Olen tankannut kotona, jonka hinnaksi arvioin sähkösopimuksesta johtuen erittäin kohtuullisen 0,15c/kWh. Lisäksi olen tankannut  matalatehoisella latausasemalla kaupungissa, sekä kokeillut nopeaa tankkausta josta maksoin minuuttihintaa. Kokeillen tankkasin kaupan pihassa olevaa hintakompensoitua tankkausta - eli kauppa tarjoaa tankkausta jotakuinkin omakustannushintaan eli 15c/kWh. 
Rahalla olen ladannut 27.90€ edestä ja siitä noin 40kWh pikalatauksella 9.65€. Kilometrejä on tullut mittariin lisää 600. Pitkäaikaiskulutus näyttää keskiarvoa 14.4kWh/100 mutta omaksi kulutukseksi lasken aavistuksen enemmän eli tuon 15kWh/100. 
Dieseliä minulta olisi kulunut noin 60€ edestä ja nyt kulutin sähköä noin 32€ edestä. 

Näin kokeilumielessä kaikilla mahdollisilla tavoilla lataus on sekin siis puolet edullisempaa kuin pihi diesel. Kun sähköinen elämä tässä tasaantuu, uskoakseni hinta putoaa tuosta vielä suhdelukuun 1/4 dieselin hinnasta koska pikalatausta ei tarvitse käyttää kuin matkalla jonnekin etemmäs. Asetetaan suhdeluku siis vaikka 15€/60€. 
Siis säästäisin laskelman perusteella jokaista vanhaa 100€ kohti 75€?

No ei

Sähköauton hankintahinta on kallis. Dieseleitä on suorastaan halvalla saatavana kun taas käytettyjä sähköautoja ei ole - ainakaan halvalla. 
Vertailuni on kokeneella pohjalla. Sähköautoni on saman merkkinen ja malliltaan sama kuin jo 3 aikaisempaa autoani ja lisäksi kaksi autoa siinä välissä olivat samalle pohjalle rakennettuja. (Golf, Seat, Scirocco, Golf, Golf). Golfin vuotuiset kulut ovat minulla jotakuinkin hanskassa. Golfin määräaikaishuollon hinta vaihtelee 350-600€ välillä riippuen onko kyseessä kapeampi vai isompi huolto. Määräaikaishuolto on sidottu kilometreihin ja jokaisella ne tulevat täyteen eri tahtiin ja normaaleja huoltotoimenpiteitä voi säästäväinen tehdä itse. Jos asetan tuon 300€/v huoltoihin. 

Sähköautoa huolletaan määräajoin sitäkin. Huollot vain on sidottu vuosiin eikä kilometreihin. Tämän vuoden tarkastuksen hinnaksi ole saanut 260€, ensi vuonna se on käsittääkseni noin 150€, eli 205€/v. Mitään huoltotoimenpiteitä ilmanpainetta ja tuulilasinpesunestettä lukuun ottamatta ei pidä tehdä itse. 

Sähköautoon kannattaa ottaa myös kattava vakuutus. Tien päällä et voi pyytää kaveria hinaamaan, etkä itse pysty selvittämään mistä on kyse. Yhteyksiä sähköauton automatiikalla kyllä saa. Olen itse asiassa harkinnut pistäisinkö pesukoneen ja auton juttelemaan keskenään kun molemmilla on se etäyhteysmahdollisuus. No tämä oli tietysti vitsi. 

Tästä saattaa tehdä sen johtopäätöksen että pidän hankintaani huonona?

Päinvastoin

Ajomukavuus on verraton. Lataus on helppoa ja sen voi tehdä normaaliarkena missä tahansa. Minun ei tarvitse osata korjata tai huoltaa autoa. Kulutukseen voin vaikuttaa sillä kuinka ajan. Lataus on kohtuuhintaista. 

Ajokokemus on miltei uskomaton. Hyvällä tiellä auto kulkee kuin leijuen: hiljaisena ja pehmeänä. Kiihtyvyys on hyvä ja näytöltä voi tiedonjanoinen lukea vaikka minkälaista tietoa. Huolestuneille: useat tiedot saa näkyviin myös ratin taakse. 
Kaupunkiajo on uskomattoman edullista. Moottorijarrutus ja poljinjarrutus lataavat akkua, eikä nopeutta kiihdytetä korkeaksi, jolloin kulutus kasvaisi. Erään päivän kaupunkiajon kulutus oli 12.6kWh/100. Ajamista helpottavia lisäkkeitä on runsaasti. Peruutuskamera on loistava. Eteenpäin mentäessä kääntymiseen apuna on kääntymiskaari josta voi arvioida kääntymiseen tarvittavaa tilaa. 
Koska sähköautolla ei kannata joutua kolariin, siinä on myös automaattinen jarrutus jos edellinen auto on liian lähellä. Auto myös tarkkailee kaistaviivoja haluttaessa. 

Olisko meidän kaikkien nyt syytä ostaa sähköauto?

No ei

Yli puolet suomalaista kulkee suhteellisen pitkää työmatkaa. Keskimääräinen ajomatka autoilevalla suomalaisella on 52km/pv. Syy oman auton käyttöön suuressa osassa Suomea on joukkoliikenteeseen sopimaton työmatka. Auto on välttämätön. Usein kaksikin autoa on välttämätöntä.
Auton ikä on keskimäärin 12.6v. Auto viedään paaliin 22 vuotiaana. Normaalisti autosta maksetaan alle 10000€ ja monesti mitä useampi auto perheessä on, niiden yhteenlaskettu hankintahinta sopii tuohon 10000€. Autokaupoista ostetut autot ovat keskimäärin alle 15000 hintaisia mutta mitä halvempia autoja ostetaan, useimmin kauppa on vertaiskauppaa. 

 Jokaisen yksittäisen auton kustannus on keskimäärin juuri sen verottajan olettaman mukainen. Auton omistaminen ei ole ilmaista vaikka se seisoisi pihassa. Halvemmilla autoilla ajavilla kustannusta nostavat pitkät työmatkat ja kalliimmilla hankintahinta. 
Halvimmat/ vanhimmat autot sijoittuvat Itä-Suomeen ja kalleimmat Uudellemaalle. 
Ja hyvä näin. 
Jos työmatkat ovat pitkiä Itä- ja Pohjois- Suomessa, niin ovat huoltoon viemisen matkatkin. Sähköautolle ei saata olla huoltoa sadan kilometrin säteelläkään. 
No entäs tankkaus? Pienessä kaupungissa ei ole ehkä ainuttakaan pikalatauspistettä. Pikalataus on niissäkin useita kymmeniä minuutteja. 
Rakennuskanta on vanhempaa, niin on myös sähköjohtojen ikä. Toki maalta löytyy useammin 25 ampeerin sulakkeita ja voimavirtaa. Monesti ne on kuitenkin jo värvätty maalämpöön, ilmalämpöpumppuun tai maatalouden laitteisiin. 
Metsätöihin en myöskään lähtisi sähköisesti. 

Niin että ei kai se sähköauto Suomeen sovellu?

Päinvastoin

Sähkön tuotantoa on helppo (joskaan ei halpaa) lisätä. Sähköä voi tehdä niin monella tavalla. Kaikesta liikkeestä ja kitkasta voi tuottaa sähköä. Auringosta voi. 
Setäni oli vesivoimainsinööri ja isäni konesuunnittelija. Sikäli generaattorit, liikevoima ja talteenotto ovat periaatteena minulle tuttuja innokkaitten veljesten keskusteluissa ja suunnittelua kuunnellessa. Jotten johtaisi harhaan ketään, silti piirtäjän ammattiini opiskellessa sain sen kolmosen sähkötekniikasta. Saatan silti ymmärtää sitä periaatteen tasolla. 
Ymmärrän poikien innostuksen sähköön ja järjestelmiin koska ihan siinä lapsuuskodin lähellä oli Äetsän ja Tyrvään voimalaitokset. Sedän innostus vesivoimaan jatkui Tampereella ammatiksi asti ja samoin isäni kiinnostus koneisiin.
Kaikkea ei voi tietää eikä arvata ja on osoittautunut ettei vesivoima olekaan aivan ongelmatonta. Ei mennä siihen. Mutta ymmärrätte kiinnostukseni ja sen miksi minun valokuvissani on Telemarkista vesivoimalaitos ja muilla vuoria. 

Kieltämättä voima on minusta lumoavaa. 

Sähkö. Täytyy aikaansaada liike. Tuuli pyörittää tuulimyllyä ja liikevoiman muunnetaan sähköksi. Vesi. Aallot liikuttavat lamelleja ja niiden liike muunnetaan sähköksi tai vuoroveden edestakainen liike. Vesivoimala: Padon pohjalla, missä veden paine on suuri, vesi ohjataan kapenevaan kanavaan, jolloin sen voima on valtava ja turbiini muuttaa liikkeen sähköksi. Vähän niin kuin turboahdin tai paineilmapistooli: teho on moninkertainen. Tai korkealta tippuva vesimassa voidaan muuttaa sähköksi. 
Lihasvoimaa käytetään dynamotyyppisessä liikkeen muuttamisessa sähköksi. Lämpöä voidaan muuttaa sähköksi, mutta usein lämpöä voidaan käyttää lämpönä suoraan varastoimalla se vaikka veteen. 

Ja sitten on se aurinko

Piikiteiden avulla auringon fotoneista muodostetaan sähköä. (Miksiköhän tämä erityisesti kiinnostaa minua?) Auringon voima on meidän kannaltamme loputon. Kaikki tarvitsemamme sähkö pystyttäisiin tuottamaan auringolla. Meillä pohjoisessa ongelma on ettei sähköä ole mitenkään helppoa varastoida. Aurinkoa meillä on riittävästi vain puolet vuodesta. Jos olisin suunnittelija, keksisin miten sähkö varastoitaisiin ensin lämpönä veteen ja sitten takaisin sähköksi. Hyötysuhde ei varmaan ole hyvä mutta kun se pimeässä on nolla...
Laskennallisesti kuitenkin aurinko riittäisi koko maapallon tarpeisiin koko ajan. Eikä se kulu - tai kuluu se mutta se on joka tapauksessa koko ajan olemassa, kyse on sen keräämisestä. Vähän niin kuin marjat metsässä: ne joka tapauksessa kasvavat jos halumme käyttää ne siinä välissä, ne palautuvat luonnon kiertokulkuun sitten vähän myöhemmin. 

Sähköä tehdään koko ajan ja sitä voidaan muuntaa niin monesta asiasta millä vain saadaan aikaan liike. 

Vastakkain?

Sehän tässä keskeinen ongelma onkin. 

Sähköauto ei missään tapauksessa ole kaikkien ratkaisu eikä se hulppean metallitarpeensa vuoksi ole edes kokonaisekologista silloin jos määrät ja nopeus niiden markkinoille työntämisessä nostetaan äärimmilleen. 

Minua kummastuttaa että tekniikasta on tehty mörkö. "Polttomoottoriautoista täytyy luopua vuoteen..." niin mikä paha polttomoottoritekniikassa on? Kyse on polttoaineesta. 
Jos halutaan eroon fossiilisista polttoaineista, pyritään eroon fossiilisista polttoaineista. 
Tekniikkana esimerkiksi dieselmoottori on loistava. JA TÄHÄN SANON ETTEI DIESEL VÄLTTÄMÄTTÄ OLE FOSSIILINEN POLTTOAINE. Se voi sitä olla, mutta yhtä hyvin se voi olla vegaaninen. 
Niin sen dieselmoottorin etuihin. Ne ovat erittäin pitkäikäisiä eikä niiden rakentamiseen tarvita mitään erityisiä metalleja, vain niitä, joita maankuoressa on melko runsaasti ja niitä joita voidaan helposti kierrättää. Dieselmoottori on vanha ja koeteltu tekniikka. Mitään yllätyksiä ei tule. Dieselmoottori on erittäin tehokas. Kaikki ne sähköauton valmistukseen käytettävät metallit kuljetetaan rikastukseen dieselkäyttöisillä koneilla. Dieselpolttoainetta voidaan varastoida ja kuljettaa tarvittuun paikkaan. Sen saanti ei ole riippuvainen säästä tai vuodenajasta. 

Ja dieseliä voi tehdä vaikka sinapinsiemenistä tai rypsistä. 
Dieselin ongelma on, että sitä poltetaan. Mutta on insinöörien ongelma kuinka palamisesta muodostuvat haitat voi minimoida pienemmiksi kuin sähköauton akkuihin tarvittavien kaivosten ja malmin  rikastamiseen käytetyn energian haitat. 

Maailmaa saa parantaa, mutta harvoin paras ratkaisu on vain yhdenlainen. Sähköauto on ihana ja se sopii kaupunkeihin ja lyhyille matkoille. Kaupunkien ilmanlaatu paranee. Se sopii niille jotka eivät osaa tai viitsi huolehtia auton tekniikasta. Se sopii niille joiden ei tarvitse lähteä äkkiä. (Älkää tehtö ambulanssia tai paloautoa sähkökäyttöisenä). Sähkömoottori sopii sisätiloihin - trukit taitavat jo isolta osalta ollakin sähköisiä. 

Sähköauto sopii myös minulle.