Leppoisuutta vai epämääräisyyttä

Muistan kun Pohjanmaalta Savoon tullut rakennusmestari kertoi pelänneessä ensimmäisellä rakennustyömaalla.
Hän sopi kaivinkonekuskin kanssa että maanantaina klo 7 aetaan kaivaa sopiihan se hänelle? Kaivinkonekuski vastasi että suattaahan tuo sopiakin. Maanantain vastainen yö sujui vähällä unella: onko tämä nyt sovittu vai ei.

Leppoisuus on ihan mukava asia ja varsinkin Savossa matkailevalle tulisi saada aikaan leppoisa fiilis: Se leppoisa fiilis tulisi saada nimenomaan tuntumaan sille asiakkaalle rentoutena ja helppoutena ei epävarmuutena.

Kun meiltä savolaisilta ostetaan palveluita meidän tulee olla yhtä täsmällisiä ja selkeitä kuin muuallakin kaupankäynnissä. Asiakkaalle ei saa jäädä "suattahan tuo käydäkin" - fiilis.

Itse en ole mikään savonmurteen suuri ystävä, käytän sitä itsekin etten minä sillä..., silti tuo puolisko saa minut välillä raivoihini kun kunnollista vastausta ei saa millään.
Välillä en tiedä onko asia sovittu vai ei. Vastaus : "olen minä jutellut senjasen kanssa asiasta" ei kerro vielä mitään. Asian kloussaus on tärkeää.
Kerrata mitä on sovittu, milloin ja millä ehdoilla.

Suattahan tuo sitten onnistuakin.

Koulutus estää oppimisen

Tiedättekö sen tyypin joka saapuu paikalle ja haukkuu kaikki mitä on tehty? Suurella tietämyksellä hän ei koskaan kysy keneltäkään mitään tai ota selvää minkälaisia käyttökokemuksia on.

Isäni teki luovaa työtä koko ikänsä. Ja oli koulutettu. Isäni molemmat vanhemmat olivat opettajia. Silti aina sillointällöin kantaa ottaessaan sanoi että tuon ihmisen kohdalla koulutus taitaa estää oppimisen.

Minä ymmärrän hyvin mitä hän tarkoitti. Joskus ihmiset jäävät kiinni vanhoihin koulutuksen tuomiin tapoihin ajatella. Usein koulu itsessäänkin keskittyy enemmän koulutukseen kuin oppimiseen. Niinkuin Einstein on koulutuksesta sanonut: Education is not the learning of facts, but the training of the mind to think"

Kehitys vaatii rajojen ylityksiä

Muistattekos ensimmäisen tietokoneenne? Siinä oli ehdoton raja - oliko se hiukan yli 300 kB:ä jota suuremmaksi keskusmuistia ei voi kasvattaa. No uutinen vaiettiin kuoliaaksi heti kun huomattiin ettei mitään rajaa ole.
Meillä on kummallisesti asetettuja rajoja, joskus niissä ei ole mitään tolkkua.
Sukunimeni on velvoittanut perehtymään hiukan matematiikan kehitykseen. Egyptiläiset päättelivät piin arvon melko lähelle jo 2000eaa.
Vanhassa testamentissa Kuningasten kirjassa on kuvaus vesialtaasta jonka halkaisijaksi on määritelty kymmenen kyynärää ja sen kehäksi kolmekymmentä kyynärää. Kristityssä maailmassa jouduttiin elämään monta sataa vuotta ennenkuin kirkko hyväksyi että ympyrän kehä on hiukan enemmän. Siihen aikaan kirkko oli yhtäkuin koulutus. Mitään mitä kirkko ei hyväksynyt ei saanut opettaa.  (Steven Hawking julkaisi kirjan God Created the Integers - kirja on antologia 30 matematiikan historiaa muuttaneista tiedemiehistä ("Jumala loi kokonaisluvut"))

Eppur si muove*

Maapallo on ollut pyöreä vasta 400 vuotta. Sanon vasta, kun ajattelen että minun vanhempani syntyivät 100 sitten. Kehitys kehittyy yhä kiihtyvällä tahdilla ja yhä uusia ajatuksia on asetettu kyseenalaisiksi. Askeleet on otettava yksi kerrallaan. Mikään askel ei ole turha vaan edellytys seuraavalle. Vaikka tieto osoittautuiskin kokonaan tai osittain vääräksi, se on monesti se tie jolla oikeaan tietoon päästään.
Kyseenalaistaminen on edellytys.
Stephen Hawking - aikakautemme ehkä merkittävin tiedemies kesti sen että hänen teoriansa asetettiin kyseenalaiseksi ja hän asetti jopa itse sen kyseenalaiseksi ja korjasi sitä vielä juuri ennen kuolemaansa. Hawking osoitti koko elämällään käsittämättömän elämänhalun ja -uskon. ALS sai voiton vasta 14.3.2018 vaikka se jäyti nuorta opiskelijaa (s. 1942) jo vuonna 1962.
* Se liikkuu sittenkin - tunnetumpi käännös "se pyörii sittenkin"

Meidän ei tarvitse olla Newtoneita

Meidän tarvitsee kuitenkin luottaa omaan järkeen ja omaan kokemukseen asioista. 

Teillä ei ollut minun isääni, joka oli paras kannustaja jonka tiedän. Hän kehotti miettimään että "kuule Minna: ihminen on käynyt kuussa" jatkokeskustelussa kävimme läpi asiaa siltä kannalta että onpa mahtanut olla hullu, joka on sellaisen ajatuksen suustaan päästänyt. Silti mehevään maahan upottuaan ajatusta on lähdetty toteuttamaan. Siihen on uskottu eikä kukaan sanonut että se olisi mahdotonta.

Ymppään vielä yhden isäni vakiolauseista:

"Pioneerilla ei ole koulutusta"

Minua puistattaa ihan joka ikinen kerta kun joku perustelee tietämystään korkealla koulutuksellaan alakynteen jäädessään. Arvostan koulutusta erittäin paljon, se on pohja kaikelle, mutta siihen nojaaminen perusteena kun kyse on esimerkiksi mielipiteestä osoittaa vaan luomiskyvyn puutetta ja huonoa itsetuntoa.
Isäni muistutti että lähes kaikki työ joka hänen oletetaan ja toivotaan tekevän on uuden ajatuksen keksimistä, siis sinne menemistä missä kukaan ei vielä ole käynyt. Koulutus tehdään vasta näiden ihmisten jälkeen tai jäljille.
Tottakai työ perustui silti koulutukseen - perusteisiin, mutta niidenkin murskaaminen tarvittaessa on välttämätöntä.

Suorat sanat

Ai että mä tykkään tästä maasta.

Meillä on sanan- ja mielipiteenvapaus. 

Tämä riemu nousi vähän yllättävästä tilanteesta. Naapurini nimitti minua ekoterroristiksi. Vaikka ilmaus on mielestäni hiukan turhan rankka, silti tähän meidän naapuruussuhteeseen se kuitenkin mahtuu.
Kaupassahan naapureita nykyisin tapaa ja juttelimme niitä näitä ja ihan hyvissä tunnelmissa, kunnes laukaus tuli sangen spontaanisti. Äänessä oli tuohtumusta. "Sinäkin olet liittynyt niihin ekoterroristeihin" - viitaten siihen että tästä näkövinkkelistä mistä minä katson, olen lähimpänä vihreitä.
Olen ilahtunut että tuohtumuksesta ja pettymyksestä huolimatta hän kertoi mielipiteen minulle itselleni ja siinä muun keskustelun lomassa eikä katkaise sangen mukavia naapuruussuhteita moisen takia.

Enhän minäkään ole kaikessa hänen kanssaan samaa mieltä. Ja jollain lailla ymmärränkin jopa hänen asiantuntemustaan luonnosta ja sen tasapainosta - vannoutuneen metsästäjän ja entisen maanviljelijän vinkkelistä. Kyllä hänkin tietää mistä puhuu.

Ihan pikaisesti käytiin läpi susi, ahma, hirvi ja kauriskannat. Joutsenten määrää päiviteltiin ja molemmat antoivat oman ehdotuksensa asian hoitamiseksi.

Uskokaa pois
Naapureita on mukava nähdä.

Ihan minulle tuli mieleen lapsuuskotini naapurin isäntä. Isäni kuoltua juttelin hänen kanssaan aidan yli siinä kohdalla suurinpiirtein missä isälläni ja hänellä oli tapana keskustella. Molemmat omalla puolellaan.
Pate sanoi "Pekan kanssa oli niin mukava olla eri mieltä."

Kerro joku tarina

Silloin joskus kun olin kesät Olavinlinnassa töissä valitsin "kesän tarinan". On hyvä osata muutama tarina linnan punapukuisesta kummituksesta joka vaeltelee silloin tällöin oopperajuhlien coctailtilaisuudessa. Myös pakotarina Luutnantti Lorens Mölleristä ja eversti Joachim Mizlofista oli mahtava illan puheenaukaisija.

Tarinan tarpeellisuus

Minulla on ollut parhaista parhaimpia esimiehiä, tarinan tarpeellisuuden opin joskus Turun Linnassa työskennellessäni. Näyttelemistä harrastava ravintolapäällikkö tajusi hyvän tarinan arvon. Vieraat viihtyvät ja työntekijät pääsevät fiilikseen.

Olen innoissani kun vihdoin oopperana kerrotaan tarina Aino Actesta.

Vaikka olen syntyperäinen savonlinnalainen elämäni tarinat liittyvät enemmän Säyntsaloon ja Tampereeseen. Säynätsalossa on paljon tarinoita sekä Alvar Aallosta että tehtailija Parviaisesta. Tampere on taas ollut Suomen teollisuuden keskiössä. James Finlayson perusti Suomen ensimmäisen suuryrityksen 1000 asukkaan Tampereelle.

Savonlinna on monen monituista kertaa rikkaampi tarinoiltaan ja mikä on ollut tähän mennessä se tarina jota on kerrottu? Tarina laiskasta viinatrokarista.

Pidän sankareista ja veijareista. Tilaan British Museumin asiakaskirjettä ehkä juuri siksi että siellä on milloin mitäkin kertomuksia, milloin Kelttien historiasta tai juuri äsken luin maailman soittimista.

Olisko aika puunata mielikuvaa itä-suomalaisesta stereotyypistä kierosta savolaisesta kulttuuria seuraavaan ja sivistyneeseen maailmanmieheen tai naiseen?
Mitä kertomusta haluamme itsellemme ja muille itsestämme kertoa?

Sisko tahtoisin jäädä mutta moottoritie on kuuma

Jos valitsisin asuinkunnan houkuttelun perusteella se olisi varmaan Äänekoski.

Äänekoski on todella satsannut kuntaan muuttaviin ja tarjoaa konkreettisia etuja muuttajille.
Äänekosken etukampanjasta voit lukea täältä.

Vauvaiässä oleville houkuttelevin taitaisi olla Miehikkälä tai vauvarahalla syntyvyyden nousuun nostanut Lestijärvi. Lestijärvi taitaa olla vauvarahan pioneeri ja seurantatuloksia on jo vuodesta 2002.

Lapsi tuo leivän tullessaan

Lapsi tuo leivän tullessaan pitää paikkansa yllättävästi. Kuntien elinkykyyn nimittäin pitkällä tähtäimellä vaikuttaa nimenomaan sen kasvamassa oleva sukupolvi.

Alue ja väestötutkija Timo Aro tarkastelee muuttoliikettä laajemmin ja muistaa sen että muuttotappio voi olla positiivinenkin asia - silloin kun lähtijöiden ikärakenne on "oikea". Ikävä kyllä Savonlinnan muuttotappiossa ei ole mitään positiivista.

"- Monin verroin tärkeämpää on tarkastella tulo- ja lähtömuuttajien rakennetta tai profiilia eli millaisia alueen tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. 

Ihannemuuttaja on työssäkäyvä, aktiivi-ikäinen ja koulutettu.”

 Jokaisen kunnan kannalta ihannemuuttajia ovat esimerkiksi kuntataloudellisesta näkökulmasta työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset muuttajat.

-Tulo- ja lähtömuuttajien profiilia analysoimalla voidaan tehdä pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia tulkintoja alueen kehityksestä esimerkiksi palvelurakenteen tai investointien suhteen. Itse asiassa kuntataloudellisesta näkökulmasta usealle kunnalle jopa pieni muuttotappio voi olla positiivinen asia, jos muuttajien rakenne on suosiollinen."

Savonlinna on tappiopuolella Savonlinnan ikärakenne vääristyy jatkuvasti. 

alle 15v

15v - 64v ikäkaudet

Yli 64v

Katson tätä asiaa monesta näkökulmasta. Minulla on neljä lasta. Kaksi ovat jo aikuisia ja heidän kauttaan minun on helppo kannustaa etsimään, löytämään juuri sitä elämää jonka haluaa elää. Molemmat opiskelevat kasvukeskuksissa ja mahdollisuuksien äärellä. Ovat asuneet jo vuosia eikä paluu ole käynyt mielessä - miksi olisi!

He ovat olleet siis Savonlinnalle kulu - kasvattajaseura ei hyödy lapsista joita ei pysty pitämään tai edes kultaista siementä istuttamaan.

Nuoremmat lapseni lähtevät luultavasti - toivottavasti opiskelemaan muutamien vuosien kuluttua muualle. Heidän suhteensa peli ei vielä ole menetetty: vielä on muutama vuosi aikaa istuttaa siemen paluusta. 

Itse taas kuulun jo tuohon hiipuvaan päähän - jos kuntaa ajattelee minun tyytyväisenä pitämiseni on hyödyllistä vain lasten kautta, siis minua kannattaa motivoida motivoimaan lapsiani. 

Pari paikkakunnalla asuvaa sisarustani ovat jo kolmannessa tilastossa, joiden asuminen kunnassa on hyvän terveyden takia vielä hyödyllistä mutta riski kasvaa jatkuvasti. 

Minusta nämä tilastot voi lähes yksi yhteen rinnastaa tulo- ja kulutilastoiksi. Ensimmäinen ja toinen kertovat tuloista - tämänhetkisistä ja tulevista - molemmat siis rajusti laskusuunnassa.
Kolmas kertoo kuluista ja sen käyrä osoittaa kovasti ylöspäin.

... sä olet mulle unelmaa, mutta maailma on totta!

Jaa tämä jos jonkun muunkin kannattaa lukea aiheesta. Asiat eivät itsekseen vain muutu, niitä muutetaan. Yhdessä.