Kuntavertailua

Savonlinnan seutukunnalla on asunut vuonna 2017 noin 45000 asukasta. Seutukunnaksi lasketaan Sulkava, Rantasalmi, Enonkoski, Heinävesi ja Savonlinna. Heinävesi vaihtaa pian Pohjois-Savon maakuntaan ja lasketaan silloin Varkauden seutukuntaan.

Tarkastelin kesällä Savonlinnan väestökehitystä.

Talousalueen rakennetta varten otan verrokiksi lähes samankokoisen naapurin: Varkauden seutukunnan johon kuuluu Leppävirta ja Varkaus.  Seutukunnalla on vajaa 40000 asukasta. Varkauden seutukunnan pinta-ala on noin 2000km2.

Varkaus on perinteeltään teollisempi paikkakunta ja on kärsinyt suurien nopeiden muutosten kourissa aikoinaan ehkä vieläkin dramaattisempia taloudellisen pohjan murenemisia. Tyypillisesti yhteen teollisuuteen perustuvilla kaupungeilla kuten Uusikaupunki ja Varkaus tehtaan lopettaminen kosketti liki jokaista perhettä.

Saattaa aiheuttaa jonkinverran sekaannusta kun joissain vertailen seutukuntia ja joissan vain kaupunkeja. Seutukuntaan lasketaan yksi "pääkaupunki" jossa on pääasialliset palvelut ja ympärillä olevat kunnat, joissa osa palveluista saadaan seutukunnan kaupungista. Terveys- ja koulutus- ja palo- ja pelastustoimi ovat esim tällaisia. 

Kaupunkien tulovirrat

Mistä kaupunkien/kuntien tulot muodostuvat? Suurin yksittäinen tulo ovat asukkailta perittävät verot. Erilaiset verot kattavat keskimäärin 45% kuntien tuloista. Toinen merkittävä verotulo on alueen yrityksiltä tulevat verotulot.  Edelleen verona perittävä kiinteistövero. 

Muita tulonlähteitä ovat erilaisista palveluista asiakasmaksuina saadut maksut ja kiinteistöistä vuokrina saadut tulot. Keskimäärin erilaiset maksut kattavat 27% kuntien tuloista.

Keskimäärin 19% kuntien tuloista tulevat kunnille maksettavista valtionosuuksista.

Tyypillinen suomalainen kunta on myös ottanut vuosien varrella lainaa 2540€/asukas.  Savonlinnassa lainaa on noin 3000€/asukas ja Varkaudessa noin 2200€/asukas.

Tuloihin vaikuttavat asiat

Mitä suurempituloisia asukkaita paikkakunnalla on, sen suurempi on työn verotuksesta kertyvä tulo. 

Mitä suurempia ja enemmän rakennuksia, sen suuremmat kiinteistöverotulot. Esimerkkinä Eurajoki, jonka alueella oleva ydinvoimala tuottaa kunnalle suuret tulot.
Mitä tiheämmin rakennettu kunta, sen suurempi kiinteistöverokertymä suhteessa alueen pinta-alaan. 

Mitä menestyvämpiä ja jalostusasteeltaan korkeampia yrityksiä, suhteessa suuremmat verotulot.

Välillisesti asukkaiden koulutustaso vaikuttaa verotettaviin tuloihin. 

Savonlinnan seutukunnan pinta-ala on vajaa 4 000km2 ja väkiluku 45 000. Helsingin, Espoon ja Vantaan pinta-ala on noin 750km2 ja väkeä asujina 1 120 000. Varkauden seutukunnan pinta-ala on noin 2000km2.

Menoja

Kaupungin suurimmat menot ovat yleensä palkkakustannukset. Keskimäärin palkkakustannukset vastaavat 48% menoista.
Seuraavaksi suurimmaksi kuluksi nousevat keskimäärin palveluiden ostaminen. Yhä enemmän kunnat ostavat esimerkiksi terveyspalveluita muilta toimijoilta. 

Jos tarkastellaan menoja aiheittain noin puolet lohkaisee sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat vanhusten hoito, päihdehuolto, terveyskeskus ja sairaala. 

Neljänneksen lohkaisee opetus ja kulttuuri. 

20% keskimäärin kuluu tiestöön, palo- ja pelastustoimeen, vesihuoltoon ja energiaan.
Harvaan asuttu valtava alueemme lohkaisee suhteellisesti paljon enemmän kuin pienemmät alueet. 

Relatiivista

Savonlinnan taajama-aste on noin 69% kun se valtakunnallisesti on 86% ja Varkaudessa 81%. Taajama-aste kertoo kuinka paljon asukkaista asuu taajamassa. Taajama-asteemme antaa viitteitä siitä, että esimerkiksi koulujen ja terveyden- ja sairaudenhoidon matkakustannukset ovat keskimääräistä suurempia. Se saattaa viitata myös alkutuotannon määrään. 

Alkutuotannon työpaikkojen osuus on Savonlinnassa 8.1%. Valtakunnallinen keskiarvo on 3%.  Jalostuksen työpaikkojen osuus 20% (valtakunnan keskiarvo 20%, Varkaus 30%) kertoo kuitenkin että alkutuotanto jättää alueellemme minimirahamäärän. Jalostuksen osuutta lisättäessä alkutuotteesta alueelle jäisi enemmän rahaa. 

Marjakilosta saa vähemmän kuin mehusta, kiintokuutiosta tukkeja saa vähemmän kuin hirsitalosta. 

Palvelutyöpaikkojen osuus kertoo vain vähän alueen ulkopuolelle virtaavasta rahasta. Raha ikäänkuin syntyy joko alkutuotannossa tai jalostuksessa.
Palveluiden rahavirrat ovat melko paikallaanpysyviä lukuunottamatta tilannetta jossa esim kaupan sijaintikunta = pääkonttori sijaitsee paikkakunnalla.  Suurista kaupoista ainoastaan Kerd taitaa olla paikkakuntalainen yritys. 

Trendit

Jos Savonlinnan seutukunta on vuonna 1987 ollut 58000 asukkaan kansoittama, niin Rovaniemen- Salon-, Porvoon-, Kajaanin-, Kokkolan-, Jakobstadin- ja  Riihimäen seutukunnat ovat vuoteen 2014 ohittaneet seutukuntamme väkimäärässä. Kaikilla ohittajilla väestön määrä on ollut voimakkaassa kasvussa kun taas meillä romahdusmaisessa laskussa.

Eli Savonlinna menettää jatkuvasti asukkaita. Se menettää niitä juurikin nuoresta - alle 15v ikäluokasta ja työikäisestä 15-65v ikäluokista ja +65v ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa hälyyttävästi. Hälyytystarve syntyy nimenomaan siitä, että ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti terveyspalveluiden kuluihin. Kun Savonlinna on kuluttanut sosiaali- ja terveystoimintaan 4380€/asukas, keskiarvo valtakunnallisesti on 3227€/asukas, verrokki- Varkaus 3911€/asukas.
Luvuissa on myös sosiaalitoimi.
Taloudellinen huoltosuhde on kaupungissamme 183 kun se valtakunnan keskiarvona on 140. Huoltosuhde kertoo siitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa on suhteessa työllisen työvoiman määrään. Eli sataa työssäkäyvää kohti on 183 asukasta.

Opetus ja kulttuuritoimi - saavat 1560€/asukas kun valtakunnallinen keskiarvo on 1900€/ asukas, Varkaus satsaa vielä vähemmän eli 1520€/asukas.
Opetus- ja kulttuuri eivät ainakaan resurssien puitteissa vastaa ilmoille heitettyä unelmaa kulttuurikaupungista.

Hanskat tiskiin?

Ei sentään. Vaikka suuri koulutetun ja nuoren väestön menetys koettelikin aluettamme, meillä on viriämässä juurikin jalostukseen liittyviä uusia tuulia. Teollisuus ja tegnologiateollisuus etenkin on kasvanut voimakkaasti viime aikoina. Mitä spesiaalimpi osaaminen, sen suurempi on myytävän tuotteen arvonlisä.
Mitä parempia palkkoja, sen suurempi verotulo.
Mitä menestyvämpiä yrityksiä sen vilkkampi työperäinen muutto.  Mitä vikkaampi työperäinen muutto teknologia-aloilla sen todennäköisemmin myös nuorempia ja koulutetumpia asukkaita.

Mitä enemmän keski-ikäisesti nuorempia asukkaita, sen vilkkaampi opetus-, urheilu- ja kulttuuritoiminta.
Palvelut voittavat myös kun alueen käytettävissä olevat tulot kasvavat.

Eiköhän tämä tästä.